lauantai 3. elokuuta 2013
Lappeenrannan leikkipuistot, Satama
Yksi Lappeenrannan suosituimmista puistoista on varmaankin Sataman leikkipuisto. Ainakin siellä on lähes aina näin kesällä porukkaa. Me käymme hyvin harvakseltaan tässä puistossa. Enemmän ehkä keväällä kun turistikausi ei ole vielä alkanut. Puistossa on paljon laitteita. Iso veneenmuotoon tehty kiipeilyteline, pienempi kiireilyteline, keinuja ja vieterieläimiä. Hiekkalaatikkoakin löytyy ja isommille hurjapäille kahden istuttava rengaskarusellihommeli.
Puiston koordinaatit 61.061465,28.186722
perjantai 2. elokuuta 2013
Lappeenrannan leikkipuistot, Uus-Lavola Pukinmäki
Uus-Lavolasta Pukinmäeltä, Honkaharjunkadun ja Tuuhainmäenkadun välistä löytyy melko iso leikkipuisto. Tässä puistossa olen itse käynyt paljon leikkimästä koska mummolani sijaitsi aivan lähellä. Edelleen puistossa oli joitakin samoja laitteita. Muistan karusellin ja liukumäen olleen siellä jo silloin. Puistossa on kaksi kukkulaa joiden välillä ennen kulki sellainen rengasliuku. Nyt se oli poistettu ja toisella kukkulalla oli liukumäki. Muuten puistossa oli perusvermeet; keinuja, hiekkalaatikko ja vieterileluja. Puistoa ei ole aidattu.
Puiston koordinaatit 61.049313,28.096449
torstai 1. elokuuta 2013
Buzzador, Vanish tahratesti
Sain buzzattavaksi Vanishin tahranpoistotuotteita. Mukana paketissa oli pieni kangaspala joka pyydettiin likaamaan ja sitten pesemään eli tekemään tahratesti. Meidän kangaspalasella pyyhittiin lähinnä muksun suupieliä ja ruokalappua sekä satunnaisia tahroja ruokapöydältä. Eli palasesta löytyi näin kesällä mansikkaa, hiven mustikkaa, punajuurta sekä kahvia ja teetä. Myös tomaattikastiketta ja muita rippeitä. Kun kangas oli liattu, annoin sen "marinoitua" keittiön hyllyllä ainakin viikon ennen pesemistä.
Hieroin lapulle nestemäistä Vanishia ja annoin vaikuttaa jonkin aikaa. Samassa satsissa tuli poistettua tahtorja myös miehen valkoisesta kauluspaidasta ja keittiön tuolien valkoisista päällisistä. Tuolien päälliset olivat todella tahraisia ja niitä olenkin aina liottanut saavissa ihan kunnolla. Lopuksi sitten kaikki vielä pesukoneeseen ja pesuaineen sekaan vielä vähän Vanishia. Loputulosta voitte katsoa kuvista. Valkoista tuli.
Olen aikaisemminkin kokeillut Vanishia, lähinnä heittänyt jauhetta normaalin pesuaineen joukkoon ja todennut ettei tahrat katoa jos eivät ole juuri tuoreita. Nyt kun olen testaillut niin jauhetta kuin nestemäistäkin niin ehdottomasti tykkään tuosta nestemäisestä ja sen tahranpoistokyvyistä. Sitä hieromalla ja hetken aikaa kun antaa vielä vaikuttaa niin tahrat lähtee. Joten ihan pätevää ainetta tällaiseen arkitahrojen poistoon.
*Buzzadorina saan testattvaksi erilaisia tuotteita ilmaiseksi ja olen velvollinen kertomaan niistä rehellisesti. Buzzador toimintaan voit tutustua Buzzadorin kotisivuilla
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Hiekkalaatikko traktorinrenkaasta
Kävimme keväällä työkaverillani kylässä leikkimässä. Heillä oli takapihalla hiekkalaatikko tehtynä vanhaan työkoneen renkaaseen. Tietenkin selitin isälleni mitenkä helposti saisi renkaasta hiekkalaatikon ja seuraavan kerran kun mentiin mummolaan niin sinnehän oli perustettu hiekkalaatikko. Nut on mökilläkin oma hiekkis ja vielä olisi siskon pihalla yksi ylimääräinen rengas. Ehkäpä se tulee uuden kotimme pihalle. Näppärää, sisko sai pihalta vanhat renkaat pois ja me saatiin monta toimivaa hiekkalaatikkoa ukin avustuksella.
tiistai 9. heinäkuuta 2013
Retkellä Korpikeitaalla kotieläinmetsässä
Tänään meillä oli sovittuna kaverin kanssa retkipäivä Korpikeitaalle Joutsenoon. Viimeksi olen kyseisessä paikassa käynyt 10 vuotta sitten vähän isommalla porukalla eli mukana taisi olla pari luokallista oppilaita. Ensimmäinen stoppi oli lohilammikolla jonne maksettiin sisäänpääsy kotieläinmetsään ja saatiin avain oveen.
Paikka ei ollut paljon muuttunut sitten viime kerran. Ensimmäisenä nähtiin kanoja ja kukkoja. Niitä metsässä onkin melko paljon ja kovin oli komeita kukkoja. Pupujakin pomppi siellä ja täällä. Ankkakin tuli tervehtimään ja possuaitauksen luona tavattiin riikinkukko. Strutsit pitivät jännää ääntä. Jos metsässä tuollaisen äänen kuulisi niin ensimmäiseksi tulisi varmasti mieleen karhu.
Lampaat saivat aikaan ensimmäisen itkukohtauksen kun niitä säikähdettiin eikä kilitkään olleet aivan hauskimpia. Niistä saatiin hyvinkin läheistä seuraa kun tutkivat rattaat läpikotaisin. Sarvipäinen olisi tahtonut tehdä tuttavuutta ihan kunnolla ja hänelle ei komentaminen sopinut ollenkaan. Ei olisi malttanut jättää meitä rauhaan sitten millään. Oli kannattavaa ottaa rattaat mukaan vaikka vähän arvoin lähtiessä niiden kanssa. Maasto on melko juurakkoista ja varmasti olisi pitänyt ottaa useampaan kertaan syliin jos ei rattaat olisi ollut mukana. Vapaana olevat eläimetkään ei ollut niin pelottavia vähän korkeammalta.
Lopuksi evästettiin vielä. Kummallakin seurueella oli tietenkin ne parhaiksi havaitut retkieväät eli Kesämäen leipomon lihapiirakoita, minulla tosin vegepiirakka. Rauhassa saatiin syödä kun käytiin vähän sivummalle. Ankka tosin kävi vähän katselemassa heltiäisikö mitään mutta onni ei suosinut ankkaa. Hieman jäätiin kaipaamaan metsään parempia opasteita, tai siis opasteita ylipäätänsä. Maantien varrella on kyllä hyvät opasteet kohteeseen mutta sitten itse metsässä ei ole mitään kylttejä. Olisi kiva tietää tarkemmin mitä eläimiä on missäkin päin metsää, siis ne aitausten paikat. Ja aitausten reunalla olisi kiva olla myös kyltit siellä majailevista eläimistä ja infoa vähän. Nyt jäimmekin arpomaan tapasimmeko me alpakan vai laaman? Seurueen viisivuotias olisi varmasti kiinnostuneena lukenut meille kylttien tekstit.
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Maatilamatkailua
Käytiin viikko sitten vähän maatilamatkalla naapurikunnassa. Kaverin poni oli saanut varsan ja pitihän tuota pientä ihmettä lähteä katsomaan. Viikon vanha shetlanninponivarsa oli kyllä aivan ihana. Lisäksi käytiin katsomssa navetalla vasikoita ja nähtiin sitten sellainen lypsyrobottikin. Kyllä oli jännää. Kahta kissanpentuakin päästiin silittelemään. E tuppaa vaan olemaan vähän turhan kovakourainen. Mukavaa kun on paikkoja joissa vierailla eläimiä katsomaan.
lauantai 6. heinäkuuta 2013
Pakataan laatikoita
Hitusen on pitänyt kiirettä viimeaikoina. Meidän asunto meni toukokuussa kaupaksi ja pitää olla tyhjä heinäkuun loppuun mennessä. Heti kun asia varmistui aloimme etsiä uutta asuntoa. Kiersimme katsomassa monia kohteita, laskeskelin, että 15 eri asunnossa kävimme ja osassa parikin kertaa. Juhannuksena kuitenkiin kuultiin erään tutun kautta yhdestä vielä hieman keskeneräisestä talosta jota sitten mentiin katsomaan. Nyt tuosta talosta on tulossa meidän uusi koti.
Koska talo on keskeneräinen niin pääsimme vielä vaikuttamaan seinämateriaaleihin joten tapetteja on käyty katsomassa ja maalikarttaa silmäilty. Nyt on maalit valittu, välitilan laatat katsottu, päätetty pihakiveyksestä ja kaiteiden laudoituksesta. Lamppukaupoilla pitäisi vielä käydä tai selailla netissä. Sitten odotellaankin vain milloin pääsemme viemään tavaroita. Viimeistään sitten kuun lopulla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)