Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikkuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikkuminen. Näytä kaikki tekstit
lauantai 11. huhtikuuta 2015
Lenkkeilya
Olen yrittänyt nostaa itseäni niskasta ja lähteä useammin lenkille. Aloitin juoksulenkkeilyn keväällä 2013 ja elokuussa 2013 homma loppui Imatralla juostuun Naisten Vuoksi tapahtumaan. Nyt kaivoin tossut esiin reilu kuukausi sitten. Tavoitteena on käydä lenkillä kolmisen kertaa viikossa, mielellään yksi hiukan pitempi lenkki viikossa ja muut pari lyhkäisi iltalenkkejä.
Juokseminen ei ehkä ole minun lempilajini mutta kustannusten pienuus ja harjoittelun sitoutumattomuus tiettyyn aikaan vievät minut juoksulenkille. Ehkä enemmän olisin ryhmäliikunnan suosija mutta en tahdo minkään liikuntakeskusken jäseneksi ja tuntien ajankohdat harvakseltaan sopivat arkirytmiin. On siis juostava ja yllätyinkin siitä kuinka kivuttomasti alku nyt sujui koska ensimmäisellä kerralla homma oli kovin tervan makuista. Toki nytkin on tullut taukoa ja jollain viikolla on vain yksi lenkki mutta paljon paremmalla mielellä tulee lähdettyä ja etenkin palattua lenkiltä. Ehkäpä sitä voisi johonkin hölkkätapahtumaan itsensä ilmoittaa.
torstai 11. joulukuuta 2014
Läpi hankien eli Chariot Cougarit talvikäytössä
Meidän asuinalueen katuja ei aurata ihan ensimmäisenä kun lunta tulee vaan sitten kun ehtivät. Lenkille on kuitenkin mentävä/päästävä ja Cougarit on kyllä mitä mainioimmat kaverit kulkemaan läpi kinosten. Talvella meillä on käytössä edessä juoksurengas eikä koskaan jäädä kiinni kinoksiin. Ainoastaan vastus kasvaa ja työntäjät lihakset. Toisinaan kun tulee käytyä perus Emmaljungilla lenkillä niin niiden kumipyörät kyllä keräävät lunta ympärilleen ja työntäminen on hankalaa. Toki tänä talvena ei olla vielä pahemmin hangista nautittu mutta eiköhän sitä lunta taas saada tännekin vielä.
maanantai 13. lokakuuta 2014
Chariot Cougar 1 & 2
Esikoisen ollessa reilu puolivuotias mietimme rattaiden hankintaa. Sellaisten rattaiden joilla pääsisi juoksulenkille. Mies tutki vaihtoehtoja ja löysi Chariot Cougarit. Päädyimme ostamaan yhden lapsen istuttavat cougarit. Mies lenkkeili, minä pyöräilin ja talvella näitä on vedetty Lapin hangilla. Hyvin on toimineet. Viime talvena myös lenkkeilyt hoidettiin näillä koska kulkevat lumihangessa niin paljon paremmin kuin Emmaljungan ilmakumipyörät.
Entiseltä työkaverilta saatiin lainaan vauvaa varten kaukalo ja kevään sekä kesän aikana päästiin liikenteeseen. Esikoinen kulkee paljon potkupyörällä joten kesällä hän liikkui mukana potkutellen.
Aloin kuitenkin loppukesästä miettimään mitenkä homma mahtaa toimia talvella. Potkupyörä ei ehkä liikukaan samaan tahtiin ja esikoinen ei kuitenkaan jaksa kävellä niin pitkiä lenkkejä kuin koira ja äiti tahtoisivat kulkea. Päädyttiin sitten tilaamaan kahden istuttavat cougarit, nykyään Thulen valmistamat. Lisäosina vauvalle istuin.
Tällä menopelillä on nyt lenkkeilty varmaan jo kuukauden päivät ainakin ja hyvin toimii. Esikoinen yleensä aloittaa lenkin potkupyöräillen mutta kun väsähtää niin siirtyy kärryihin istumaan ja potkupyörä laitetaan tavarakoriin. Mahtuu sinne vain osittain mutta riittävästi ettei haittaa työntäjää. Edessä meillä on nyt ollut pienet pyörät. Juoksurengas voisi kuitenkin olla hiekkateillä mukavampi kun pienet pyörät vähän pomputtaa.
Silloin kun olemme, kumpienkin kärryjen kohdalla, miettineet cougareiden hankitaa ei netistä ole kovinkaan paljoa löytynyt käyttäjäkokemuksia. Jos tänne joskus joku eksyy näistä lukemaan niin me ainakin olemme olleet todella tyytyväisiä hankintoihimme. Kärryt ovat arvokkaat mutta sen arvoiset. Kilometrejä näille kertyy, toki tällä hetkellä ykkösille vähän vähemmän mutta tulevaisuudessa varmaan taas enemmän. Mies lenkkeilee juosten, minä teen päivittäiset koiranlenkitykset ja leikkipuistokeikat kävellen. Pyörän perässä kumpikaan kärry ei ole tänä kesänä ollut mutta ainakin ykkönen toimi hienosti pyörän perässä. Talvella varmaankin ykköset matkaavat myös Lappiin latuja kulkemaan. Meidän käyttöön aivan loistopelit, molemmat. Suosittelen jos yhtään on liikkuvaista sorttia ja tahtoo laadukkaat kärryt.
torstai 9. lokakuuta 2014
Kantoliinaviikko
Parhaillaan on meneillään kantoliinaviikko. Meillä kantoliinaviikko on joka viikko. Välttämättä ei joka päivä kanneta mutta useamman kerran viikossa kuitenkin, aina tarpeen mukaan. Kannamme niin ulkona kuin sisälläkin, kotona ja kaupungilla. Ilman kantamista ainakin minusta arjen työt ja menemiset olisivat paljon haasteellisempia hoitaa.
Esikosita odottaessa en ollut kovinkaan innostunut kantamisesta, enkä ottanut asiasta etukäteen oikeastaan ollenkaan selvää. Hyvältä ystävältäni sain kuitenkin trikooliinan kokeiltavaksi. En muista minkä ikäinen poika oli kun ensimmäisen kerran hänet kietaisuristillä eteen sidoin mutta veikkaisin, että ensimmäisen elinviikon aikana. Sain vietyä pyykit kuivaushuoneeseen ja hoidettua kotitötiä. Vaikka liinan sitominen onnistuikin ihan kivasti aloin ottaa selvää muistakin kantovälineistä ja huuto.netistä ostin meille manducan. Yksi parhaista ostoksista ikinä. Jatkossa kannoinkin sitten poikaa manducassa paljon edessä ja kasvettuaan häntä on kannettu paljon selässä.
Alennusmyynnissä joskus silmiin osui rengasliina ja tilasin sen paljoakaan miettimättä. Totesin, että rengasliina olisi pitänyt tilata paljon aikaisemmin. Koen, että rengasliina on se arjen helpottaja silloin kun olet juuri tekemässä ruokaa tai jotain muuta kotityötä mutta lapsi ei jaksa odottaa hetkeäkään. Itse laitan lapsen tuolloin rengasliinalla hetkeksi kyytiin ja saan keskeneräisen jutun tehtyä ja sitten siirryttyä lapsen pariin.
Tytärtä on kannettu vauvasta lähtien. Alkuun trikooliinalla jonka huuto.netistä ostin ja jonka annoin nyt lainaan kaverille testattavaksi. Tyttöä kannetaan nyt lyhyitä aikoja rengasliinalla, kauppareissuilla ja kotona tai pikaisilla pihavisiiteillä sekä manducalla. Manducassa hän viihtyy hyvin ja kesällä Tukholman reissumme sujui varsin kivuttomasti kun uni maittoi kyydissä.
Kantoliinaviikon merkeissä otin tänään kantoliinan neuvolaankin mukaan. Kävimme myös kaupassa samaisella reissulla liinaillen. Harvakseltaan olen täällä meillä törmännyt kaupungilla liinailuun mutta varmasti kantajia löytyy. Muutama viikko sitten pienellä laivareissulla tärmäsin muihinkin reppuilijoihin.
Koska rengasliinalle on se alennusmyynnin päähänpistos, ei liinan kuosi oikein enää miellytä omaa silmää. Liinassa on myös muovirenkaat joita vasten kangasta on hankala siirtää. Liinahan on toki nyt laitettu juuri oikealle kireydelle eikä sitä tarvitse normaalisti siirrellä. Mieli tekisikin nyt ostaa toinen rengasliina, jollain kivalla kuosilla ja metallirenkailla. Kimperiltä olen katsellut tarjouksessa olevaa neobullea, en vain osaa päättä mikä kuosi nyt olisi se kaikkein kivoin. Lisäksi haaveilen Tulan kantorepusta. Järki sanoo, että me emme sellaista vielä tarvitse mutta kun ne ovat niin ihanan näköisiä. Herkullisia kuoseja vaikka kuinka. Ehkäpä yksi taaperokokoinen Tula voisi jossakin vaiheessa saada meiltä kodin. Lapsethan kasvaa ja esikoistahan siinä voisi kantaa, hän tosin kulkee jo omin jaloin eikä kesällä ainakaan viihtynyt enää kyydissä.
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Luistelemassa
Sain syksyllä työkaverilta lainaan pienet hokkarit. Ne ovat kiertäneet jo useammalla lapsella. Nyt kun pakkaset viimein hellitti ja läheisen koulun takapihalla on jää niin pitihän se sitten lähteä kokeilemaan. Jännää oli ja hyvin jaksoi hetken luistella isin kanssa.
Koiraa alkoi paleltamaan tietenkin heti kun pysähdyttiin vaikka sillä oli takkikin päällä. Istua kokotti sitten rattaissa villaviltin alla, silti valitti :) Meidän lämpöä rakastava koiruus tahtoisi varmaan asua jossakin lämpimässä maassa. Nyt kovilla pakkasilla liikkuminen oli melko tahmeaa mutta onneksi tossut jalassa sentään suostuu kävelemään jonkinlaisia lenkkejä.
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
Haglöfs Corker XS - lapsen hallintaan
Me asutaan, ainakin toistaiseksi hyvin lähellä keskustaa ja liikutaan paljon keskustassa. Lapsi tahtoo entistä enemmän kävellä itse ja jaksaa kävellä pitkiäkin matkoja. Tähän asti on annetti kävellä vain turvallisilla väylillä mutta oli myös alettava miettiä ratkaisuja vilkkaammillakin paikoilla liikkumiseen. Lapselle oli myös tarvetta hankkia jonkinlaista reppua. Skip Hopin lastenrepuissa löytyy reppu jossa on turvaköysi aikuisen käteen. Skip Hopit eivät kuitenkaan oikein miellyttäneet tämän äidin mieltä joten piti etsiä jotain muuta. Itselläni on Haglöfsin Corker M reppu ja aikaisemmin olimme katselleen pojalle samaa reppua XS koossa. Kun repussa vielä on edessä tuo kiinnitys eli reppu kestää hyvin selässä niin päädyin ostamaan pojalle oman repun. Reppuun voi laittaa kahvaan narun kiinni ja näin pääsemme liikkumaan kaupungilla turvallisemmin. Tänään poika lähti reppu selässä hoitoon. Vielä ei kuitenkaan osannut pakata mukaan mitään. Toisessa reunassa on kohta juomapullolle joten kesällä varmasti erittäin kätevä, etenkin kun poika on oikea juomapullofani.
sunnuntai 31. maaliskuuta 2013
Rinteessä
Talven ensimmäiset ja viimeiset laskut tuli laskettua parisen viikkoa sitten Messilässä. Lähdimme parinkymmenen oppilaan voimin päiväksi laskettelemaan kun loput oppilaat viettivät koulussa pajapäivää. Heti aamusta sää suosi ja päivä oli ihanan aurinkoinen. Pakkasta oli muutama aste ja tuulikaan ei ollut paha, ainoastaan välillä hieman puhalteli.
En ollut itse koskaan käynyt Messilässä vaikka kivenheiton päässä tuli kolmisen vuotta asuttua. Koska olimme liikenteessa arkipäivänä kuumimman sesongin ulkopuolella, eivät kaikki rinteet tietenkään olleet auki. Minulle kuitenkin riitti aivan hyvin ne rinteet joihin pääsi ja olivat juuri sopivia minulle, melko vähän laskeneelle. Henkilökunta Messilässä oli erittäin mukavaa ja oli mutkatonta olla reissussa ison ryhmän kanssa. Myös Anana on kirjoittanut Messilästä. Loppuviikon sitten muistikin, että tulihan sitä laskettua ja kaaduttuakin, sen verran pohkeita kiristi ja kankku oli kipeänä. Vielä ehtii keväthangille joten suosittelen kaikille piipahdusta Messilään, jos ei tänä talvena niin tulevina.
tiistai 4. syyskuuta 2012
Reppuihminen
Olen aina ollut reppuihminen ja tykännyt käyttää reppua. Ajattelin, että reppuajat olisivat ohitse kun koulut tuli käytyä. Käytinkin tässä jonkin aikaa olkalaukkua. Kaikki tavarat ei kuitenkaan kovinkaan useasti mahtuneet tuohon olkalaukkuun joka näppärä onkin kun syö sisäänsä kameran sekä kaikenlaista muutakin. Paperit ja kansio ei sinne kuitenkaan mahtuneet ja aina keikkui mukana kangaskassi niitä varten.
Monesti olen ihastellut Haglöfsin Corker reppu. Pyörittelin sitä taas yksi päivä urheilukaupassa ja naps, hoksasin, että tuohan on juuri sopiva reppu minulle. Reppu on pinnaltaan kova ja säilyttää muotonsa tyhjänäkin. Reppu täytetään sivusta. En kuitenkaan tehnyt ostopäätöstä heti vaan kipaisin seuraavana päivänä kauppaan papereideni ja kansion kanssa. Testailin niitä repun sisään ja totesin, että juuri optimaalisen kokoinen eli roinani mahtuivat medium kokoiseen reppuun. Mukaan mahtuu niin työpaperit kuin se kamerakin. Lisäksi mahtuu niin penaali, rahapussi kuin neulekin. Tarvittaessa, hyvin pakaten vähän muutakin. Kameran takia halusin juuri tällaisen kovapintaisen repun joka ei mene lysyyn.
Värivaihtoehtoja olisi ollut vaikka mitä kivoja mutta päädyin kuitenkin mustaan joka sopii kaikkien takkejen kanssa ympärivuoden. Reppu pääsi heti kaupassa selkään ja tuntui varsin hyvältä kantaa.
Monesti olen ihastellut Haglöfsin Corker reppu. Pyörittelin sitä taas yksi päivä urheilukaupassa ja naps, hoksasin, että tuohan on juuri sopiva reppu minulle. Reppu on pinnaltaan kova ja säilyttää muotonsa tyhjänäkin. Reppu täytetään sivusta. En kuitenkaan tehnyt ostopäätöstä heti vaan kipaisin seuraavana päivänä kauppaan papereideni ja kansion kanssa. Testailin niitä repun sisään ja totesin, että juuri optimaalisen kokoinen eli roinani mahtuivat medium kokoiseen reppuun. Mukaan mahtuu niin työpaperit kuin se kamerakin. Lisäksi mahtuu niin penaali, rahapussi kuin neulekin. Tarvittaessa, hyvin pakaten vähän muutakin. Kameran takia halusin juuri tällaisen kovapintaisen repun joka ei mene lysyyn.
Värivaihtoehtoja olisi ollut vaikka mitä kivoja mutta päädyin kuitenkin mustaan joka sopii kaikkien takkejen kanssa ympärivuoden. Reppu pääsi heti kaupassa selkään ja tuntui varsin hyvältä kantaa.
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Majavaretkellä
Eilen pyöräiltiin katsomaan majavia. No ei me kyllä yhtään nähty mutta majavien kaatamia puita kyllä löytyi.
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
Menopeli
Viimein saimme rattaat kotiin, kyllä niitä tovi odotettiinkin. Kun paketti saapui kotiin oli tietenkin kaksi osaa vääränlaisia. Juoksusetin aisat olivat vääränmalliset joten odoteltiin sitten vielä muutamia päiviä jotta saatiin kaikki oikeat osat.
Eli meille hankittiin Chariot Cougar merkkiset kiesit. Otimme näihin juoksusetin, pyöräilysetin ja hiihtosetin. Kahta ensimmäistä on testattu, viimeistä ei keliolosuhteiden takia ole pystytty. Mies on käynyt jo muutaman kerran lenkillä näiden kanssa. nähtävästi ihan hyvin on kulkenut. Mummikin saattaa näitä joskus lenkillä testata.
Pyörän perässäkin tulevat ihan kivasti. Tuntuuhan se, että jotakin painoa on mukana mutta ihan kivasti on rullannut ja ylämäkeenkin on ihme kyllä jaksanut polkea. Mukaan mahtuu ihan hyvin tavaraakin kun takaboksi on suht tilava.
Ihan tyytyväisiä ollaan hankintaan ja toivotaan, että käyttöä tulee, sen verran arvokkaathan nuo ovat. Näppärästi vaihtuu osaset ja kulkevat myös itse kärryn mukana kivasti. Suosittelen siis ihmisille jotka tahtovat liikua muutenkin kuin autolla lähikauppaan, kuntoilla ja liikkua luonnossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

