tiistai 10. heinäkuuta 2012

Haaveilen

aina toisinaan lyhyistä hiuksista. Etenkin näin kesäisin kun hiostaa ja on kuuma. Viime aikoina on tuntunut, että kaupungilla on kävellyt vastaan mitä hienoimpia leikkauksia. Viikolla näin naisen jolla oli sellainen 1 cm siili, tosi hyvän näköinen. Muutamaan otteeseen minulla on ollut lyhyt tukka. Ensimmäinen kerta oli kun käväisin hiusmallina ja kolme vuotta sitten leikkasin kanssa lyhkäiseksi.


Nyt olen kasvatellut hiuksia parisen vuotta. Nyt alkavat olemaan tasapitkät ja vanha värikin on saatu kasvatettua pois. Olen itse täysin tumpelo hiusten laittajana ja minulta onnistuu tasan kaksi vaihtoehtoa: hiukset auki kammattuna tai ponihäntä. Mitään näistä vaativampaa ei kannata edes yrittää, siitä tulee vaan harmistusta ja hampaiden kiristystä. Tykkään pitkissä hiuksista siitä, että niihin saa kivoja kampauksia juhliin ja saan ne tosiaan sille ponnarille ja pois silmiltä.


Olen äärimmäisen laiska, siksi hiukset ovat saaneet taas kasvaa koska 4-5 viikoin välein kampaajalla käyminen ei vaan ollut miun juttu. Lisäksi se muuten maksaa ihan liikaa. Tämä siis ensimmäinen ei niin hyvä juttu. Toinen on se, että lyhyet hiukset pitäisi värjätä. Oma maantienvärinen eli ei minkään värinen kuontalo ei näyttäisi lyhyenä miltään. Nyt kun vanhat värit on saatu viimein pois ei värjääminen huvittaisi ollenkaan, sellaisia myrkkyjä kun ovat ja lyhyessä tätä värjämistä tulisi kuitenkin melko paljon koska juurikasvu näkyy hetimiten.


Ehkäpä siis pidän nämä jo olkapäille, lähes, ulottuvat hiukseni ja käyn vaikka ottamassa muutaman raidan piristykseksi. Säästetyillä kampaamorahoilla voi vaikka ostaa jotain mukavaa itselle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti